Lasimestarinko pojat?

Elämä kahden koiran kanssa on sujunut hyvin. Kassu ja Sakke ovat kaverukset. Sakke matkii kaikki Kassun jutut ja roikkuu parrassa hampaillaan. Kassu lähtee leikkiin mukaan ja osaa varoa leikeissä. Pikku-koiran eläm talossa on huomattu märkinä villasukkina ja rutussa olevina mattoina. Tuota liruttelun määrää ei muistanutkaan... Kassu tuli meille kesällä ja silloin varmaan itsekin jaksoi olla pidempään pihalla - ja useampaan. Takapihakin oli hyvä ulkoilupaikka. Nyt sinne ei viitsi lähteä hankeen rämpimään.
Yksi varma asia on, kuten kuvasta näkyy, tv:n katsominen on vaikeutunut puolella kun on kaksi koiraa jotka haluavat tulla mahdollisimman lähelle. Koirat ovat niin mukavan lämpimä ettei niitä raski poiskaan laittaa. Usein käy niin että kolme poikaa nukkuu sohvalla. TV toimii vain unilääkkeenä.
Viime syksynä kävin Oulun seudulla trimmauskurssilla ja trimmasin Kassun silloin ensimmäisen kerran itse (ohjaustahan siihen tarvittiin paljon). Tilasin oman trimmauspöydän nyt joulun jälkeen. Nyt olen nyppinyt taas itse. Koko viikonloppu siihen tärvääntyi eikä tulos ole kovin kehuttava. Huomenna menemme saamaan lisäoppia ja vinkkejä Juliuksen Kennelistä. Onneksi apu on lähellä. Ammattilainen tekisi tuo trimmauksen muutamaan tuntiin mutta on kiva opetella uusia asioita ja touhuta koiran kanssa. Tavoitteena olisi viedä Kassu keväällä näyttelyyn.