Syksyistä sunnuntaita

Kassu 5 vk trimmauksesta

Juhannusruusu

Kempeleen kaunotar

Linnanmäki

Syksy on saapunut harmaana ja sateisena. Sunnuntai oli kuitenkin kaunis päivä mökkeilyyn. Kassu sai taas juosta vapaana pihapiirissä. Kävimme läheisellä suolla keräämässä karpaloita ja löytyi myös litran verran suppilovahveroita omasta pihapiiristä. Kassulle kelpaa molemmat niin karpalot kuin suppiksetkin. Olen yrittänyt houkutella Kassua etsimään hyviä sienipaikkoja. Kun kehun sitä sienipaikalla ja
esittelen sille sieniä haisteltavaksi niin se innoissaan hyppii sienet
 murskaksi ja ihmettelee mitä minä niin innokkaana tutkin maasta. On kiva liikkua luonnossa kun karvainen kaveri lähtee aina yhtä innokkaana mukaan. Se pysyy lähellä ja noudattaa hyvin kutsua eikä tarvitse pelätä sen lähtevän omille teilleen vaikka hirvimiesten koirat haukkuvat.
Ruusut ovat asettumassa talvilepoon ja antavat viimeiset värinsä pihamaan kaunistukseksi. Linnanmäkiruusu varsinkin on syysväritykseltä erityisen kaunis.

Rosa Dart's defender, Keijunruusu

 Keijunruusu on juhannusruusun, tornijoenruusun ja suviruusun ohella pihamaan vanhimpia ruusupensaita - ja sen huomaa. Ruusu nimittäin on levinnyt juurivesoillaan keskelle muita ruusuja. Pensas on matalahko, kukkii joka vuosi ja kauniin vihreä lehdistöltään.Lehdet ovat pitkulaisia ja kiiltäväpintaisia. Kukkien hyvä puoli on se, että sen tuoksu houkuttelee paikalle pörriäisiä. Jos nyt istuttaisin pensaan niin laittaisin ympärille jotain juurimattoa estämään leviämisen. Olen antanut ruusulle periksi ja sen oksia putkahtelee aika kaukana sen varsinaisesta istutuspaikasta.

Kempeleen Kaunotar

Ruusuista vuorossa Kempeleen kaunotar. Sen puikulaiset marjat ovat nyt tällä hetkellä oranssinpunaiset. Kuvaushetkellä elokuussa marjat eivät olleet vielä kypsyneet. Ruusun taimet olen pääsosin ostanut Oulujoen taimistolta. Ainahan sitä ei pääse puutarhakaupasta ohi, jos sattuu joku haluttu taimi kohdalle. Näistä on usein tullut pettymyksiä mutta se kuuluu puutarhaharrastuksen luonteeseen ja sitä mukavammalta onnistumiset tuntuvat. Oulujoen taimistolta ostetut ruusut ovat omajuurisia ja niiden kanssa pettymykset jäävät vähäisiksi. Ruusut kun lähtevät kasvamaan vaikka pakkanen, jänikset tai myyrät tekisivät tuhojaan maanpinnalla. Juurista lähtee useimmiten uusi kasvu alkuun.

 

Pihamaan ötökät

Ruusuja kuvatessa törmää myös pihamaan eläimistön monimuotoisuuteen. Kukahan tietää mitä näistäkin isona tulee? Jos itse en ole aina paikalla niin kyllä huudetaan äiti paikalle katsomaan. Katsomista riittääkin, toukat ovat komean värisiä - ja isoja! Joku voi ajatella että eipä ole ihmisellä muuta tekemistä kun ötököitä ihmetellä.

Ristinummi

Ristinummessa on uskomattoman ihanat yksinkertaiset kukat. Ne ovat suuria ja kauniin värisiä. Ruusu kasvaa aika rotevana ja sen lehdet ovat pimpinellan ja kurtturuusun väliltä, kurttuisuus on vähäisempää. Tämäkin ruusu menestyy hyvin Kainuun korkeudella. Toivottavasti varasin kasvutilaa pensaalle tarpeeksi. Pienenä pensaat näyttävät niin orvoilta yksinään ja istutustiheys ei satu aina kohdalleen. Juurivesoja tekevät ruusut hiipivät toisten ruusujen juurelle ja pian onkin yksi sekalainen pensasryhmä ilmat selkeitä rajoja. Nekin ovat omalla tavallaan mukavan näköisiä mutta eivät varmaan tosi puutarhureiden toivomia.
Viime viikonloppuna oli koiran trimmauskurssi. Tein Kassulle ensimmäisen perustrimmin itse. Koira trimmataan nyppimällä. Sormet ja kyynärvarret olivat kipeät alkuviikon niin ettei kynä pysynyt kädessä. Nyt koiraherra odottelee turkin kasvamista. Se hyvä puoli rodussa on, ettei siitä lähde karvoja. Koirasta poistetaan pohjavillaa väliaikoina. Kassu itse ei siitä karstaamisesta tykkää mutta kissa siitäkin enemmän. Kun kissamme näkee pohjavillaveitsen se kipittää heti paikalle ja tarjoutuu harjattavaksi.

Ruusun piikki pistävä

Pohjantähti köynösruusu

Ruskela

Pihamaan ruusut alkavat valmistautua talveen ja kiulukat koristavat pensaita. Viime viikonloppuna viimeiset kukat olivat Hansa ruusussa ja Teresan ruusussa. Komeimmat kiulukat tarjosi Karjasillan kaunotar. Siinä on hauskat pitkulaiset kiulukat. Jospahan vielä syksyn mittaan kerkiää ne kuvata.
Tämän päivityksen aiheena on Ruskela. Pensas on ollut vasta pari vuotta. Sekin viihtyy hyvin paikallaan. Maaperä on aika hiekkainen ja sitä on parannettu puutarhamullalla ja kompostoidulla karjanlantaturpeella (varovaisesti). Ruusu on taas yksi kauniista pimpinelloista.
Tämän ruusublogin ideanahan on että saan kuvat järjestykseen ja laitettua johonkin niitä esille. Ei kuvista paljon iloa ole jos ne on koneen kansioissa ja joskus työpöydän taustakuvana.
Jospas saisin lisättyä myös kuvia koirasta. Ensi viikonloppuna on trimmauskurssi.Toivottavasti kamera ei jää kotiin.
Päivitin nimen oikeaksi. Ruskela on vuoden 2012 nimikkoruusu