Joulun odotusta

Lisää kuvateksti

Voisiko kauniinpaa punaista olla kuin syksyinen ruusunmarja? Joulu lähestyy ja sielu kaipaa rauhoittumista joulun sanomaan. Huomenna on talvipäivän seisaus ja yö pisimmillään. Onneksi saa polttaa kynttilöitä ja jouluvaloja tuomaan valoa pimeyteen. Vanha sanonta päivän pitenemisestä menee muistaakseni: "Tapanina on jo päivä kukonaskelta pidempi, loppiaisena pirtti uutta päivää lämmittää ja Paavalina mustalaista reen perään". Ei aikaakaan kun ikkunat näyttävät harmaan likaisilta kevätauringossa. Mukavaa joulun odotusta

Talvi on tullut ja kevyt lumipeite maahan. Ruusuissa on kiulukoita. Syököhän linnut niitä? Toivottavasti ne eivät houkuttele hiiriä ja myyriä paikalle. Toissa talvena myyrät tuhosivat kaikki pimpinellaruusut. Ruusujen oksat oli silputtu maan rajasta. Ennen lumien sulamista asiaa ei huomannut. Oksat pistivät esiin hangesta mutta kun lumet sulivat ne rätsähtivät sitä mukaa kun hanget alenivat. Pensaista oli jäljellä vain tynkiä, irrallisia oksia ja silppukasa. Viime talvena myyriä ei ollut ja kesän aikana pensineet ruusut säilyivät ja kukkivat tänä kesänä komeasti sateista huolimatta. Lumihan on muuten mitä mainoin suoja ruusupensaille.

Ruskela - vuoden 2012 ruusu

Aina sitä uutta oppii. Olin lukenut aina Ruskela ruusun nimen väärin. Uudesta ruusulehdestä luin, että 2012 vuoden ruusu on Ruskela. Olen lukenut sen ruskeala. Mistähän moinen lukuhäiriö? Kävin muuttamassa ruusun nimen aiempaan kirjoitukseen oikein.

Marraskuun värejä

Vanhat kärrynpyörät ohjaavat nyt saunapolun kulkijaa

Papulan ruusu, löydetty Kuhmosta Tuupalan pihasta

Syksyllä kaikki tuntuu harmaalta. Värit ovat kuitenkin kauniin murrettuja ja yllättäen löytyy ruskeanharmaan seasta lilaa ja vihreää, värit sointuvat kauniisti yhteen. Syksyn värit rauhoittavat. Mieli odottaa talvea ja lupausta ensi keväästä.
Kävimme viikonloppuna mökillä viettämässä hämäränhyssyä. Päivät olivat pilvisiä ja valoa ei tuntunut olevan edes keskipäivän aikaan. Kävin katselemassa suppilovahveroita mutta uusia ei ollut enää noussut. Vettä on metsässä paljon, maaperä ei vedä satavaa vettä vaan vesi seisoo lammikoissa ja ojissa. Vettä on riittänyt myös kellarissa. Kellarissa on yleensä vettä keväällä. Kellari kuivuu juhannuksen ainoihin ja sen saa hyvin puhdistettua syksyksi kun perunat viedään sinne. Tänä kesänä kellari ei kuivunut vaan pysyi kosteana koko ajan. Syksyllä vesi nousi taas kellariin. Onneksi hoksasimme laittaa perunat niin korkealle, ettei vesi yllä niihin. Saa nähdä miten ne säilyvät kevääseen kun on niin kosteaa. Ensi viikoksi on luvassa pakkasta. Toivottavasti pohjavedet alkavat laskeutua ja kellarikin kuivua. Joulu on kuukauden päästä!

Hyvää Pyhäinpäivää!

Kekriä odotellessa

Mitä täällä on tapahtunut?

Ranta riitteessä

Koristeet kekriksi

Vettä riittää puroissa aivan kuin keväällä

Kuuraa maassa ja naamassa

Juhannusmorsian

 Viikonloppua viettämässä mökillä. Olimme yön pikkumökillä Kuivajärvellä. Ranta oli jäässä ja lunta sen verran että Kassu sai lumipaakut karvoihinsa. Niitä sitten sulateltiin ja kuivailtiin paperilla. Karva on vielä ohut trimmauksen jälkeen ja kylmä tarttuu helposti. Mökillä saa kuitenkin juosta vapaana. Sunnutaina kävimme Sotkamon mökillä laittelemassa paikat talvikuntoon. Ruusunmarjat olivat taas niin kauniita, etteipä malttanut olla kuvaamatta.
Kävelimme kumpanakin päivänä pikkulenkit metsässä. Maa oli paikoitellen kohmeessa pinnasta, jalka kuitenkin upposi sammaleeseen. Nyt tuntuu mukavasti jaloissa.

Red Nelly

Kempeleen kaunotar

Syksy kääntyy talveksi

Kissa paketissa, vältymme naarmuilta

Syksyn yhtenä merkkinä on kotieläinten matokuuri. Näkyviä (mato)ongelmia ei ole, mutta ainakin pari kertaa vuodessa lemmikit saavat kärsiä lääkkeiden antamisesta. Kassu-koira ottaa lääkkeet iloisesti ilman mitään erityisjärjestelyjä. Oikeastaan aivan ihanana huomionosoituksena ja palkintona jostakin jota ei ole edes tarvinnut tehdä. Hani-kissa pistetään pakettiin ja näppärän tyttären avustuksella homma on ohi minuutissa. Kissamme on kiltti mutta turvajärjestelyt on tarpeen.

Syksyn värejä

Ruusut jakavat värejään vielä maastakin.

Syksyistä sunnuntaita

Kassu 5 vk trimmauksesta

Juhannusruusu

Kempeleen kaunotar

Linnanmäki

Syksy on saapunut harmaana ja sateisena. Sunnuntai oli kuitenkin kaunis päivä mökkeilyyn. Kassu sai taas juosta vapaana pihapiirissä. Kävimme läheisellä suolla keräämässä karpaloita ja löytyi myös litran verran suppilovahveroita omasta pihapiiristä. Kassulle kelpaa molemmat niin karpalot kuin suppiksetkin. Olen yrittänyt houkutella Kassua etsimään hyviä sienipaikkoja. Kun kehun sitä sienipaikalla ja
esittelen sille sieniä haisteltavaksi niin se innoissaan hyppii sienet
 murskaksi ja ihmettelee mitä minä niin innokkaana tutkin maasta. On kiva liikkua luonnossa kun karvainen kaveri lähtee aina yhtä innokkaana mukaan. Se pysyy lähellä ja noudattaa hyvin kutsua eikä tarvitse pelätä sen lähtevän omille teilleen vaikka hirvimiesten koirat haukkuvat.
Ruusut ovat asettumassa talvilepoon ja antavat viimeiset värinsä pihamaan kaunistukseksi. Linnanmäkiruusu varsinkin on syysväritykseltä erityisen kaunis.

Rosa Dart's defender, Keijunruusu

 Keijunruusu on juhannusruusun, tornijoenruusun ja suviruusun ohella pihamaan vanhimpia ruusupensaita - ja sen huomaa. Ruusu nimittäin on levinnyt juurivesoillaan keskelle muita ruusuja. Pensas on matalahko, kukkii joka vuosi ja kauniin vihreä lehdistöltään.Lehdet ovat pitkulaisia ja kiiltäväpintaisia. Kukkien hyvä puoli on se, että sen tuoksu houkuttelee paikalle pörriäisiä. Jos nyt istuttaisin pensaan niin laittaisin ympärille jotain juurimattoa estämään leviämisen. Olen antanut ruusulle periksi ja sen oksia putkahtelee aika kaukana sen varsinaisesta istutuspaikasta.

Kempeleen Kaunotar

Ruusuista vuorossa Kempeleen kaunotar. Sen puikulaiset marjat ovat nyt tällä hetkellä oranssinpunaiset. Kuvaushetkellä elokuussa marjat eivät olleet vielä kypsyneet. Ruusun taimet olen pääsosin ostanut Oulujoen taimistolta. Ainahan sitä ei pääse puutarhakaupasta ohi, jos sattuu joku haluttu taimi kohdalle. Näistä on usein tullut pettymyksiä mutta se kuuluu puutarhaharrastuksen luonteeseen ja sitä mukavammalta onnistumiset tuntuvat. Oulujoen taimistolta ostetut ruusut ovat omajuurisia ja niiden kanssa pettymykset jäävät vähäisiksi. Ruusut kun lähtevät kasvamaan vaikka pakkanen, jänikset tai myyrät tekisivät tuhojaan maanpinnalla. Juurista lähtee useimmiten uusi kasvu alkuun.

 

Pihamaan ötökät

Ruusuja kuvatessa törmää myös pihamaan eläimistön monimuotoisuuteen. Kukahan tietää mitä näistäkin isona tulee? Jos itse en ole aina paikalla niin kyllä huudetaan äiti paikalle katsomaan. Katsomista riittääkin, toukat ovat komean värisiä - ja isoja! Joku voi ajatella että eipä ole ihmisellä muuta tekemistä kun ötököitä ihmetellä.

Ristinummi

Ristinummessa on uskomattoman ihanat yksinkertaiset kukat. Ne ovat suuria ja kauniin värisiä. Ruusu kasvaa aika rotevana ja sen lehdet ovat pimpinellan ja kurtturuusun väliltä, kurttuisuus on vähäisempää. Tämäkin ruusu menestyy hyvin Kainuun korkeudella. Toivottavasti varasin kasvutilaa pensaalle tarpeeksi. Pienenä pensaat näyttävät niin orvoilta yksinään ja istutustiheys ei satu aina kohdalleen. Juurivesoja tekevät ruusut hiipivät toisten ruusujen juurelle ja pian onkin yksi sekalainen pensasryhmä ilmat selkeitä rajoja. Nekin ovat omalla tavallaan mukavan näköisiä mutta eivät varmaan tosi puutarhureiden toivomia.
Viime viikonloppuna oli koiran trimmauskurssi. Tein Kassulle ensimmäisen perustrimmin itse. Koira trimmataan nyppimällä. Sormet ja kyynärvarret olivat kipeät alkuviikon niin ettei kynä pysynyt kädessä. Nyt koiraherra odottelee turkin kasvamista. Se hyvä puoli rodussa on, ettei siitä lähde karvoja. Koirasta poistetaan pohjavillaa väliaikoina. Kassu itse ei siitä karstaamisesta tykkää mutta kissa siitäkin enemmän. Kun kissamme näkee pohjavillaveitsen se kipittää heti paikalle ja tarjoutuu harjattavaksi.

Ruusun piikki pistävä

Pohjantähti köynösruusu

Ruskela

Pihamaan ruusut alkavat valmistautua talveen ja kiulukat koristavat pensaita. Viime viikonloppuna viimeiset kukat olivat Hansa ruusussa ja Teresan ruusussa. Komeimmat kiulukat tarjosi Karjasillan kaunotar. Siinä on hauskat pitkulaiset kiulukat. Jospahan vielä syksyn mittaan kerkiää ne kuvata.
Tämän päivityksen aiheena on Ruskela. Pensas on ollut vasta pari vuotta. Sekin viihtyy hyvin paikallaan. Maaperä on aika hiekkainen ja sitä on parannettu puutarhamullalla ja kompostoidulla karjanlantaturpeella (varovaisesti). Ruusu on taas yksi kauniista pimpinelloista.
Tämän ruusublogin ideanahan on että saan kuvat järjestykseen ja laitettua johonkin niitä esille. Ei kuvista paljon iloa ole jos ne on koneen kansioissa ja joskus työpöydän taustakuvana.
Jospas saisin lisättyä myös kuvia koirasta. Ensi viikonloppuna on trimmauskurssi.Toivottavasti kamera ei jää kotiin.
Päivitin nimen oikeaksi. Ruskela on vuoden 2012 nimikkoruusu

Tove Jansson ja turilas

Pihamaalla törmää jos minkäkinlaiseen asukkaaseen. Tämä komea turilas oli aivan porraspielessä taivaltaan kulkemassa. Pituutta oli ainakin 3 cm. Loppukesästä näkee myös isoja toukkia. Olisi kiva tietää mitähän niistä oikein isona tulee. Katselin lasten ötökkökirjasta kerran yhden komean toukan kuvaa ja siitä tuli kirjan mukaan aika vaatimattoman näköinen pieni perhonen. Tämä turilas ainakin sai koko porukan ihailun. Kassu-koira vietiin pois ettei turilaan matka päättynyt meidän koiran purukalustoon.
Laitan tähän taas kuvakokoelman ruusuista. Tällä kertaa esittelyssä on "Tove Jansson". Muumien luoja ymmärtäisi myös komeaa turilasta joten saa tulla samaan päivitykseen. "Tove Jansson" on pienehkö matala pensas. Talvehti hyvin parin vuoden ajan ja tänä kesänä teki oikein kunnolla kukkia. Kukka ja koko pensas on paljon Red Nellyn näköinen. Ruusu onkin Red Nellyn ja Poppiuksen jälkeläinen ja ollut nimeltään myös "Mirjami" tai "Miriam Makeba".

Piikkejä on pimpinella ruusujen tapaan paljon ja kiulukat ovat pieniä, pyöreitä ja syksylla aika tumman ruskeita.

Syksy on tullut Kainuuseen. Sienisatoa on odoteltu, haperoita ja rouskuja on ollut vähän samoin kuin tatteja. Huomenna käyn kätsomassa kantarellipaikat. Kanttarelleja täällä kasvaa vain tietyissä paikoissa, ei niin kuin Etelä-Savossa jossa asuin aikoinani. Katsotaan miten reissu onnistaa vai onko sade vienyt kanttarellitkin!

Juhannusruusu

 Juhannusruusun kauneus jää usein vaille huomiota. Ruusu on tavanomainen ja kasvaa hyvin lähes jokaisessa pihassa ympäri Suomen. Herkän kauniin nupun vaaleanpunainen häivä häviää kun ruusu puhkeaa kukkaan. Joka vuosi ei edes näe tätä herkkää punerrusta.Juhannusruusu kukkii ensimmäisten joukossa kukinta täällä Kainuussa on harvoin jo juhannuksena. Usein paras kukinta on kesä-heinäkuun vaihteessa tai heinä kuun alussa. Vuodet eivät ole veljeksiä kuten huomasimme tänä kesänä, kukinta tietenkin vaihtelee sään mukaan.

 Hyvässä kasvussa oleva pensas kukkii komeasti ja kukinnan myös kuulee kun kimalaiset ahertavat tuoksuvissa kukissa. Juhannusruusun varret ovat piikikkäät ja niissä on pitkiä ja lyhyitä piikkejä. Nuorissa versoissa piikit ovat punaisia - puutuneissa ruskeissa varsissa vaaleita. Kiulukka on vielä raakileena kuvassa. Se tummuu syksyn kuluessa.

Rose of Tralee

Portti Traleen ruusupuutarhaan

Vuosi sitten syyskuun loppupuolella vierailin Irlannissa Traleen kaupungissa. Siellä oli puutarha jossa oli satoja ruusuja esillä. 'Traleen ruusu' on vanha legenda epäonnisesta rakkaudesta. Kaupungissa on joka syksy ruusufestivaali. Siellä valitaan vuoden ruusu kauniista neitokaisista.Minä luulin että se olisi jotenkin puutarha-aiheinen festivaali! Ruusuja on onneksi monenlaisia. Ruusutarhan vieressä on myös aistien puutarha.Siellä on veistokset eri aistien mukaan ja kasvit valittu siten, että ne stimuloivat kyseistä aistia.
Irlanti oli todella mukava maa tutustua. Ihmisissä oli jotain tuttua suomalaiseen luonteenlaatuun verrattuna. Olivathan he iloisempia ja sosiaalisempia kuin Kainuun asukkaat. Asuminen Euroopan laidoilla on kuitenkin yhteistä ja lamasta riitti puhuttavaa sekä yhteisiä kokemuksia.

Rose of Tralee

Aistien puutarhasta

Nyt kylmä ilma koettelee kesäistä sielua. Ei millään haluaisi vielä syksyn tulevan, enkä haluaisi kuulla laulua "vielä on kesää jäljellä...". Siitä jää korvamato pikäksi aikaa.